keskiviikko 27. elokuuta 2014

Me ei olla niin kuin muut

Tervehdys, te muotimaailmasta kiinnostuneet. Olette kerrankin oikeassa osoitteessa, mikäli epävarmuus kalvaa sydämiänne. Nykypäivänä on vaikeaa löytää blogia, jonka kirjoittajat oikeasti tietävät mitä tekevät, ja ennen kaikkea, kulkevat vastavirtaan.
Me taideopiskelijat olemme jo vuosia harjoittaneet massan ja mainstreamin väistelyä. Olemme jalostaneet elämämme taiteenlajiksi, ja viimein tekin saatte viisaudestamme oman osanne. Mutta mennäänpä alkuviikkoon!
Ihanainen Siiri ja minä kävimme vanhassa opinahjossamme katsastamassa meininkejä. Koulurakennuksemmehan on valon ja valkeuden tyylikäs mekka, minkä takia Siirin päivän kostyymi pääsi kauniisti oikeuksiinsa. Kaulahuivi ja nuttura: Stella McCartney.


Minä itse solmin kengännauhani Vietnamilaisittain 11-kulmaisille kierreruseteille. Taitoa täytyy harjoittaa useita kuukausia, ja täytyy sanoa että lopputulos kruunaa koko asun! Tuskin maltoin keskittyä vegaaniseen lounaaseen, jota kävimme myöhemmin syöpöttelemässä.



Loppuun selfie. Matkallani Turkuun asunani toimi juna.


keskiviikko 20. elokuuta 2014

Tikkis gangsta matafaka #yo

Tyyligururyhmittymänne vietti kesän Suomen toiseksi hipstereimmässä kaupungissa (jaetun ensimmäisen sijan saavat Rovaniemi, Turku ja Espoo), Tampereella. Ja mikä sen undergroundimpi paikka Tampereella olisi, kuin vanha Tulitikkutehdas. Törmäsimme vain yhteen toiseen valokuvaavaan ja paikkoja tonkivaan hipsterpoppooseen lyhyen vierailumme aikana. Tikkutehdas on siis todella underground.

Mimma kävi Tulitikkutehtaalla alkukesästä kuuntelemassa opistokaverinsa memphisrap-keikkaa. Undergroundia puuhaa sekin. Mukana silloin oli kaksi Kuvataideakatemiaan päässyttä opistokaveria. Meno oli varsin underground, sillä Kuvataideakatemialla on varmasti kellari jossain.

Heinäkuun puolella Päivä Nasu päätti järjestää valovoimaisen muotifotoshootin urbaanissa ympäristössä. Graffitit ovat urbaaneja ja undergroundia kamaa. Vesilätäköt ja puoliksi murtuneet tehtaanseinätkin ovat melko undergroundeja. Sekä autiot paikat josta puskee kasveja. Vieläkin kulkee selkäpiissä kylmät väreet kun muistelen sitä paikkaa. Ai että.
Siirin musta pitsinen mekko on saanut inspiraationsa memphisrapin tummista sävyistä. Pitsi onneksi tasapainottaa sitä ja tuo siihen uniikin vivahteen. Mekko ei ole mikä tahansa musta pikkumekko!
Joken urbaani violetti sortsihaalari on käsittämättömän urbaani, ja saa Joken sulautumaan niin Tulitikkutehtaan tägäiltyihin seiniin kuin melkoisen undergroundiin tunnelmaankin.
Mimman ghettobooty-sortsit ovat vartavasten valitut juurikin tälläisiä rajuja meininkejä, kuten undergroundeja valokuvaussessioita urbaanissa ympäristössä, varten. Oi oi.







Ohhoh. Huhhuh. Uniikkii. Undergroundia räppimeinikii.

maanantai 18. elokuuta 2014

I'ma take your grandpa's style

Hellurei kaikki absoluuttisen tyylikkyyden tieltä sivuraiteille eksyneet sielut! Täällä puhuu napapaitagurunne Mimma. Olen vakaasti sitä mieltä että jos ihminen voi pukea päällensä kaksi kokoa liian pienen sinapinruskean samettinapapaidan, vaikka sen päältäottaminen sattuu siksi että etumuksen kulunut ja karhea hopeinen glitterkuvio raapii naamaa joka kerta paitaa riisuttaessa, hän on oikeutettu edellämainittuun titteliin.

Olette siis löytäneet nyt ehdottoman oikean paikan jossa voimme yhteistuumin valistaa teitä näännyettyjä hipstereitä oikeanlaiseen elämänhallintaan ja lifestyleen. Kerrassaan voimauttavat istunnot Päivä Nasun äärellä antavat teille uutta puhtia koluta kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia seuraavatkin elämänne vuodet, koska luonnollisesti olette niin aina tehneet, tulette niin aina tekemään, ja olitte varmasti kaveripiirinne ensimmäinen joka tämän mullistavan keksinnön oivalsi. Halpavaateliikkeet ovat viimeinen asia mitä kehonne temppelille haluaisitte tehdä, sillä on varmasti vakaasti todistettu fakta että se vaikuttaa negatiivisesti herkkään psyykkeeseen jos kaupungilla kävelee vastaan samanlainen t-paita. Se saa ihmisen tuntemaan itsensä mitättömäksi, epäonnistuneeksi ja tavalliseksi. Hyi.

Kirppareilta, noilta jumalaisilta, kyseenalaisilta aromeilta haiskahtelevilta ihmeellisiltä puljuilta, löytyy vauvankakan värisiä samettinapapaitoja, joita ei varmasti tule vastaan. En tietysti voi kertoa teille mistä tämä kyseinen kaunokainen on henkiinherännyt kolmenkymmenen vuoden kauneusunien jälkeen, koska voisitte löytää samanlaisen, ja sen jälkeen minä en olisi uniikki. Sori.

Sen sijaan voitte nyt ihastella vaatimatonta kuvakavalkadia MINUSTA sillä sitä te haluatte tehdä. Se on parasta ajanvietettä mitä olette viimeiseen kahteenkymmeneen minuuttiin tehneet. Olkaa hyvät, en estele. Tässä on vakuuttava mallikansioni tähän asti.

 Aurinkolasit h&m (poikkeustilanteet ovat tietysti omassa tapauksessani sallittuja mitä tulee ketjuvaateliikkeisiin.) spontaanisti hyödynnetty viltti kokovartalotoogana Kahvila Regatta.

 Napapaita, farkkuliivi ja maksihame kirpputorilta. Pipon olen pöllinyt. Esimerkillisen hipster tapa vältellä ketjuvaateliikkeitä.

 Housuhame kirpputori. T-paita monki joka on liikkeenä vielä juuri ja juuri hyväksyttävissä rajoissa. Ja samat syntiset aurinkolasit joista saan kärsiä loppuelämäni.

T-paita h&m (poikkeustilanteet oli mainittuna onneksi monikossa aiemmin, hyvä minä, nerokasta!) miestenosasto (mikä jollain mystisellä tavalla tietysti antaa kaiken anteeksi, miesten vaatteet naisen päällä on niin vallankumeoksellista että suuressa hämmästyksessänne unohdatte että t-paita oli h&m:ltä. Vielä nerokkaampaa, minä.) Housut bik bok. Jo kadonneet ja naudanveriroiskeidet tennarinruippanat prisma. Sukat löytö-tex. Ug-meininkiä.


Huomatkaa kuinka olen hionut kokonaisen vuoden ajan huippuunsa sellaisen vienon alaspäin luodun katseen josta saa vaikutelman etten huomaisi että minua kuvataan! Kyllä on autenttinen fiilis. Ihan kuin tirkistelisitte minua oikeasti. Ompa ihana tunne tämä.
Bloggaaminen.
Ihan kuin minua tirkisteltäisiin mutta ei ihan. Vau.
Tästä se lähtee. Alan kutsua teitä nasuttajiksi.